Ylläni sininen taivaan kattoallani tuoksuva apilamatto.
Oisko onnea suurempaa
kuin päivänpaisteessa lekottaa.
Ihan laiskana,
kiirettä vailla
apilan kukkien lailla.
Runo: Telma Andersson
lauantai 13. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti