Paljon Onnea vaan!!

Sheena .... tuo höpönassu, tänään ½ vuotta!!!

13 kiloa 400 grammaa elämäniloa :)

Elämämme jatkuu kahlaillen.... ... ja kahlaillen....
Ihmetellen!!!
Uiden...
Köllötellen....
ja ennenkaikkea kesästä nauttien!
Blogipäivitykset eräistä tietyistä syistä johtuen jäävät tauolle..

Aurinkoista ja mahtavaakin mahtavampaa kesää kaikille!!!

In The Summertime :)

Ylläni sininen taivaan katto

allani tuoksuva apilamatto.

Oisko onnea suurempaa

kuin päivänpaisteessa lekottaa.

Ihan laiskana,

kiirettä vailla

apilan kukkien lailla.

Runo: Telma Andersson

Nysse tuli!

Enää ei puutu kuin tolpat ja miäs :)
Verkkoa on metrettäin. Taitaa riittää pihan katteeksikin. Eipä pääse linnut sitten meitä häiritsemään, heh.
Suunnitelmissa on ollut jo kauan aidata tuo piha, jotta koirat voivat vapaasti olla siinä kanssani. Sitä en tiedä mitä se sitten käytännössä tulee olemaan (kestääkö korvat), sillä Donnahan tunnetusti louskuttaa leukojaan ohi kulkeville koirille. Sheenalla tulee koulun paikka, sillä mitään kaivuu-operaatioita pihassa en tule hyväksymään. Sheenan kynsiä jo sunnuntaina syyhysikin ja hän samalla tarkisti miten syvälle omenapuun juuret menevät. En ollut kuin hetken poissa ja johan touho oli iskenyt :) :)
Ensi viikkoon tuo homma menee, koska saan silloin kummipoikani kautta ne tolpat. Viikonlopun aikana pitää sitten metsästää sitä "kanki-kaikkosta" eli miestä, joka tolpat pystyttäisi, aidan asentaisi. Sitten voidaankin olla ihan relax vaan takapihalla mittumaarina....

On ilmoja pidellyt...

Sitten viime viikonlopun ollaankin saatu nauttia jos jonkinmoisesta säästä!
Helteen ja auringonpalvonnan jälkeen saatiin kunnon sateet. Niin tervetullutta kun se vesi olikin, niin toi se meidän elämään mutkia... Olin kuin olinkin saanut opetettua Sheenan kakkimaan läheiseen pitkänä kasvavaan heinikkoon, mutta: Märkä pitkä heinä ei sitten kiehtonutkaan neitiä ja yököttävä ilme naamallaan tämä alkoi pidätellä sitä suurta tarvettaan ja nyt seurauksena siitä Sheena päästelee pökäleet kadun varrelle, nurmikolle ja jopa meidän ikiomalle tarkoin varjellulle takapihallemme :) Pieniä murheita elämässä, mutta kun oli jo niin oppinut pois nurmikentiltä, niin harmittaa, toisaalta huvittaakin :)
Tänään meikäläinenkin taas havahtui elämään, kun oli poutaa ja aurinkokin näyttäytyi. Epätoivoisesti vaihdoin toppia neulepuseroon ja päinvastoin. Istuttelin vielä muutamia kukkiakin. Nyt saa olla ne vihoviimeiset!! Kuten yllä olevasta kuvasta näet, oli mulla pikku-apulainen tietenkin istutuspuuhissa mukana. Että yksi muoviruukku voikin olla hauska ja ihmeellinen koiranpenikalle :)

Useamman tunnin kun Sheena touhusi kanssani takapihalla, sain kun sainkin jonkinmoisen kuvan napattua ja kuten huomaatte, muoviruukku on 'hengissä'. Oli myös aika käydä läpi tuota kasvattajan kauhistusta. (on ihan oma keksimäni termi, koska hävetti viime vkl:na viedä She Sirpalle, paskasena ja takkuisena) Sheena heittäytyy nurmikolle kynsien leikkuuksi ja makaa selällään kun kampaan vatsanalusta ja kainaloita jne. Ihan ongelmitta menee siihen asti, mutta kaula ja kaulus on alueita jolloin She yrittää näyttää sitä omaa tahtoaan; joka on tulinen.
Tuli mikä tuli. Revontuli.

Männä viikolla piipahti Sheenan sisko Kiki myös moikkaamassa meitä ja tottahan toki siskokset laitettiin posettamaankin :) Korvista, ilmeestä ja kielestä varmaankin tunnistat Sheenan.:

'''Hei mitä tapahtuu. Aina valmiina .. kaikkeen! '''

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Tänään suurena juhlapäivänä....
Miten mahtavassa säässä saatiinkaan viettää tätä koululaisten/opiskelijoiden päätöspäivää. Mittarit hipoivat jo hellelukemia ja huomenna on luvassa vieläkin lämpöisempää.

Sheena vietti juhlapäivän Sirpan luona hoidossa ja Donna kotona huilaillen. Sheena oli ollut tosi reipas, tosin aika vauhdikas sellainen. Ei mitään uutta. Odotin vähän kuvia Sheenasta Arttulassa, mutta olivat jostain kumman syystä menneet pipariksi. En voi kuin nauraa, sillä itse en saa kaikin kerroin Sheenasta, edes korvalehdestä kuvaa :D (katso Arttulan blogi)
Nyt kyllä onnistuisi. Kovin on pikkulikka ollut paikoillaan, ihan loppu koko illan. Katselee vain unia hauskasta päivästä...Olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta saada Sheena hoitoon kasvattajalle, lähistölle, sillä aivan liian pitkä päivä olisi ollut pienelle pidätellä kotona. Kiitos!

On vain kaksi

kestävää perintöä,

jotka kannattaa

toivoa pystyvänsä

antamaan lapsilleen:

juuret ja siivet

-Holding Carter-

www.arttulan.com

Sheena vanhempiensa Katan ja Rikun kanssa

Helatorstaita vietimme Sheenan kanssa Arttulan kasvattitapaamisessa. Aamuinen sade väistyi ja kuin tilauksesta saimme mitä parhaimman sään; pilvipoutaisen sellaisen! Paikalla oli myös tähtireportterimme Tanja bc "Hellitädin" kanssa, onhan Helmi Arttulan L-pentueen emä. Tanjan albumissa paljon lisää kuvia tapahtumasta. Kiitokset taas hyvistä otoksista!!!

Sheena, Riki, Kiki ja Tatu

Sheenan sisaruksista oli paikalla Kiki (A.Rentun Ruusu), Riki (A.Riskibisnes) ja Tatu (A.Rokki Romppu). Aika kului kuin siivillä seurustellessa ja kahvitellessa, mukavassa porukassa. Sheena tosin ei innostunut toisista koirista mitenkään, vain ja ainoastaan Kikin kanssa olisi paininut tauotta. Kikin pikku-emännät Regina ja Sabina pitivät myös seuraa Sheenalle ja taluttelivat häntä. Teki ihan hyvää pennulle vähän irrota minusta. Jännä päivähän se oli Sheenalle vaikka reipas onkin. Olipa mulla muuten huomaamaton pentu illalla täällä... Uni meinaten maittoi Sheenalle, kolmetuntisen telmuamisen jälkeen :)

Kiitos Sirpalle kun järjesti tällaisen mahdollisuuden tapaamiseen ja kiitos/terveiset kaikille mukana olleille. Oli kiva tavata. Toivottavasti tavataan pian uudelleen!

♥ Sabina & Sheena ♥

Pilvistä ...

Rivitalokyttääjä Donna :)

naapureiden grillatessa...

Ompas taas pilvistä ja ikävää...
Tosin nyt olisi hyvä ilma keskittyä sisähommiin ja liikutella pölynimuria
ja viikkailla pyykkejä ja ja ja .... :) Toisin olenkin vain keskittynyt datailemaan ja päivitän tänne blogiinkin nyt muutamia kuvia sekä albumissamme on lisää.
Kuvat on sunnuntailta ja sisareni Seijan ottamia. Olin turistina Koirakerho Tassujen järjestämässä ryhmänäyttelyssä. Palvelu pelasi Seijan taholta kaikin puolin, hän oli jopa oikein tuonut retkituolin, jossa meikän olikin leppoisaa seurata bortsukehää istuskellen :).
Muita kehiä en niinkään seurannut, malinoiskehän neljää osallistujaa sivummalta. Pääsinpä kuitenkin rapsuttamaankin ihanaista Jojo-malia (No-How Voice of Heart )
Onnittelut kaikille menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille!

Tosiaan... Näyttelyn jälkeen kahvittelimme takapihalla ja Seija otti muutamat räpsäisyt koiristani. Sheena otti iisimmin, mutta Donna intohimoisena grillimestarina keskittyi enemmänkin tiirailemaan naapureiden pihvienpaistoa :)

Makkaran voimalla koirat pönöttivät kuonot pystyssä ja yritettiin saada yhteiskuvaa, mutta melkoiseksi showksi se meni.

Minun koiraniko ahmatteja? :O)

Makkaransyönnin jälkeen tuli tietenkin hurja jano!!