Kymmenviikkoinen ärrä

Hyvin nukutun yön jälkeen herättiinkin sellaiseen sunnuntai-aamuun, että hetken jo ajattelin mihin ihmeeseen olen itseni laittanut... Sheena käytyään aamutarpeillaan lumipyryssä sai sellaiset hepulit, että kahveen keitosta ei meinannut tulla mitään. Ja sama vaan jatkui vapaana ulkoilun ja ruuan jälkeen... Ajattelin sitten levähtää sohvalle ja kattella hiukan telkkua, niin eikös tuo väkkärä käynyt kiinni sohvan kulmaan kautta traakkipuu kautta matto kautta pajukori jne. Ärisi ja örisi vain mennessään. Mikään leluista ei kelvannut, täydellinen hepulikohtaus. Eli terve pentu ja niin onnellinen :) Eihän siinä mitään muuten ole, mutta kun Donna innostuu siihen kirmaamiseen mukaan ja silloin aina välillä meinaa mennä hieman yli se touhu täällä. Ulkona leikkii nätimmin Sheenan kanssa.
Eilettäin Donnassa oli havaittavissa hitusen mustasukkaisuutta kun tuli hänelle rakkaita ihmisiä käymään. Varoittelee onneksi ihan nätisti, mutta Sheena kun on reipas ja rohkea, niin ei hän ihan pienistä varoituksista ole moinaskaan. Remonttireiskajokamiesjantusen tullessa, Donna ärähti tosi julmasti pennulle ja mä tietty säikähdin ihan hirveesti, mutta Sheena ei :)
Onneksi pakkaset hellitti niin voidaan lisäillä ulkoilua pikkuisen kanssa. Vilustumisen oireita tosin allekirjoittaneella. Kiireessä kun tulee hypättyä missä tahansa tossuissa pihalle lumeen, mutta ei se mitään, suunta Sheenalla on jo oikea...