Welcome to our websites!!!

Mä tein sen!
Sain kun sainkin kasaan jonkinlaiset sivut koirilleni.
Hyvä minä.
Koko iltapäivä ja ilta (ja paljon LM:ää) siinä kyllä tuhraantuikin... Huh-huh.

Tervetuloa!

Juhlan kunniaksi

Kuin Donnan eilisiä synttäreitä juhlistamaan, tuo ihmepionini avasi kuin avasikin kukkansa. Kukan koko ei ole kuin puolet siitä, millaisia möllyköitä ne olivat, pionin rehottaessa ennen hävittämistä. Nyt olen päättänyt, että tuo lilliputti saa kasvaa paikallaan, koska noin sinnikäs on. Maahan ei tosiaankaan ole jäänyt kuin sentin parin mittainen pala juurakkoa!
Ensimmäinen omena oli myös yön aikana tipahtanut puusta ja ehdin aamulla ennen Sheenaa nappaamaan sen talteen. Pettymyksekseni se oli täysin madon syömä =()
Ei siitä isoa palaa saanut maistiaisiksi....
Laitan nyt tämänkin kuvan tänne vaikkei se tosiaankaan tuo esiin sitä mitä siinä on tapahtumassa. Tämä on yksi niistä päivittäisistä, hauskoista Sheenan touhuista, jolle saan naureskella. Sheenahan tietää, että se paras paikka on 'vierelle', jolloin saa kehuja ja namujakin. Donnaa liehitellessään ja mielistellessään, Donnan syttymättä leikkiin, Sheena tarjoaa sivulletuloa :) eli 'vierelle'. Harmi vain, että kuvassa Donna on jo hölmistyneenä ehtinyt perääntymään ja kuva ei anna oikeutta tilanteelle.

Olemme saamassa uuden naapurin ja Donna on jo näyttänyt "närhen munat" hälle. Tämä kun on miespuolinen ja Donnan mielestä tuli liian lähelle meidän aitaa, omaa pihaa siistiessään. Ei saisi nauraa, mutta melkoisen loikkauksen naapurinsetä teki Donnan hyökätessä aidalle. Tilanne oli koominen vaikkakin raivostuttava...
Tässäpä sitä onkin taas, että saan Donnan hyväksymään tuon miehen. Ja olemaan louskuttamatta leukojaan.

6.8.'09 Tämä päivä on DONNAN!!

Tätä päivää vietetään Donnan 9-vuotissynttäreiden merkeissä. Donnan, joka rakastaa marjoja, tulee saamaan mieleisensä kakun. Ihan koirille tarkoitetun, mikä on koristeltu vadelmin ja mustikoin. Karviaiset ja punaherukat on Donnan suurinta herkkua, mutta niitä emme tähän päivään vielä saaneet...
Donna ei ole mikään helpoin koira.
Kovapäinen/jästipää junttura.
Hän valikoi ystävänsä hyvin tarkkaan.
Donna on remmirähjä
ja haukkuu autossa (mikä saa omistajalleen lisää harmaita hiuksia aikaiseksi!)
Pöllö mikä pöllö, mutta koti-oloissa mitä ihanin sohvachamppiooni.
Pitää kyllä putkimiehet ja muutkin miehet loitolla, mutta niinhän se pitääkin! :)
Hienoa on kuitenkin se, miten hienosti Donna on sopeutunut pikku-Sheenan meille tuloon ja miten äidillinen hän on She:lle ollut....

Lempparikuvani...

Utelias-Donna :)

Donna on elämänsä varrella kokenut koviakin muutoksia,

mutta aina hän on hermorakenteensa voimalla selvinnyt niistä.

Olen todella onnellinen ja kiitollinen siitä päivästä, kun tiemme kohtasivat .....

♥ Rakastan tätä koiraa TODELLA!! ♥
♥ Paljon Onnea Rakas Donna! ♥

Suopursu kukkii .. rahkasammal .....

Tänään metsästettiin keltaisia sieniä oikein urakalla!
Sheena otti kaiken irti päivästä ja paineli pitkin pöpelikköjä ja mutaisia metsäojia, siihen malliin, että silmämunissa vai vilahti valkoista. Eihän tuossa muutenkaan ole niitä valkoisia osia suuresti joten ei siinä mitään sen ihmeellisempää...
Hauska päivä!!
Miten voikin koira hauskuuttaa meitä siihen malliin :) Ja tietysti ei kameraa mukana, vai oisko niin, että ne kuvat on sensuroitu, säästääksemme kasvattajaa ylimääräisiltä sydämenlyönneiltä :) (Mitenkään veetuilematta näihin "turkkirotukeskusteluihin"...) Kunnon mutakylpy tekee terää, niin meille ihmisille kuin pienelle colliellekin. Koiriin tottumaton ystävänikin sai kunnon naurut, kun She suosta tullessaan uitteli päätään sadevesisaavissa ja pärskytteli sitten vettä ympäriinsä :)
Oli meillä sienien etsimisen lisäksikin tarkka suunnitelma, metsästää villivadelmia ja mustikoita huomisen päivänsankarin kaakkuun . . . .

Wallan unohdin

Pim Bulan Williruusu

kuva © Seija Vahtera

Wallan unohdin eilen täällä mainita ja kertoa...
Eilen oli Ylöjärvellä collieiden palveluskoiralajien mestaruuskoe,
jossa kisasi myös Sirpa Sheenan äidin Katan (kuva yllä) kanssa.
Katalle hienosti jäljen avoimen luokan voitto ja avoimen luokan paras koira ==> JK2
Upeeta, Mahtavaa! Onnea Onnea!!!

***

Yksi yö voi muuttaa meillä kaiken :)
Pennusta on varttunut pikkuNEITI. Sheena on aloittanut ekat juoksunsa.
Ihan odotettavissahan se oli ja jo muutaman päivän osasinkin, oireista päätellen,
odottaa niiden alkua....

***

Sataa, sataa ropisee

Eilen ulkoiltiin näin masentavassa kelissä ja miljöössä. Sekös ei koirien menoa haitannut ja varsinkin Sheena nauttii, kuten kuvasta näkyy, lätäköiden tutkimisesta :)

Tietääkö joku, mikähän kukka on kyseessä?

Tänään kirkastui! Sää ja mieli. Saimme Tanjan ja Jaden vieraaksemme. Kävimme kävelyllä läheisellä peltotiellä ja pennut saivat painella niin, että vesi vaan roiskui. Oli oikeastaan ihan kiva, että saivat telmuta välillä, ihan vain kahdestaan.

Olen ladannut muutaman kuvan nyt albumiin: Pentujen ilonpitoa.

Tyylinsä ja tapansa kullakin...

Ollaan edelleenkin vietetty aikaa Muurlassa ja mitä hienoimmassa säässä. Eilen oli jo hellelukemat mittarissa ja se hidasti jo väkisinkin muutamien tahtia. Räpsin muutamia kuvia taas koirista. Totta se on, Sheena on väsymätön...helteessäkin! Donna viihtyi varjossa. Arvokkaasti tilanteita tarkkaillen.

Sheena kun ei saanut Donnaa syttymään painiin, oli hänen otettava taas vaan se sukka kaverikseen :)

Ja täyttä vauhtia ympäri tonttia

Hurjaa sukan tappoa

Kuumakin on... Mutta vesihuikan jälkeen...jollei muuta niin ravia vaan tuvan ympäri :)

Kaiken kaikkiaan meillä on ollut tosi mukavaa. Sitä ajattelee miten kiva tuollainen iso tontti ja piha olisi koirille. Voisivat olla vapaana ilman aitoja, mutta en mä kyllä päivääkään siellä asuisi yksin. En edes koirien kanssa :)

Kesä ja kärpäset ... ja sammakot!

Sheena 17.7.'09

Kuva © Tanja Vahtera

Niinhän siinä maaseutumatkailun ja pusikoissa tonkimisen seurauksena sitten kävi, että Sheenan vatsa meni ihan sekaisin. Viikonloppu rampattiin ihan kiitettävästi ulkona. Yölläkin. Pimeys näyttää nyt olevan ensimmäinen asia mitä She kammoksuu. Jumalatonta pöhkötystä piti ja haukkuikin jotan maahisia. Hyi hitto! Ei kiva, koska minäkin pelkään pimeätä.. :))
Tottumiskysymyshän se on. Syksyä kohti kun mennään ja valitettavasti se pimeä aika pitenee, niin tottuuhan tuo Sheena siihen. Minä tuskin enää .. tässä iässä.
Niin juu, tuosta vatsasta: Sheena ilmeiseti oli syönyt (?) siellä möksällä niitä sammakonpoikasia, eikä pelkästään tyytynyt pomppimaan ja leikkimään niillä. Tai olikohan peräti popsinut vesimyyrän. Anyway. Nyt on vatsa taas rauhoittunut ja palattu normaaliin vuorokausirytmiin.

Innostuin tekemään suursiivoa kodissamme, viimein. Eilen avasin ja pesin ikkunoita.
Voi vallaton, mikä kärpästen määrä suhahti sisään. Ällöttäviä surisijoita sitten pyydystimme kilpaa Sheenan kanssa :)
Mikään ei voi olla raivostuttavampaa kuin se, että kun saa pestyn ikkunan suljettua, siellä välissä surraa paskakärpänen!!!

Heinäntekoa, hikeä ja vettäkin....

Talkoot Muurlassa on jatkuneet...
Torstainen päivä vietettiin tuolla ihanassa miljöössä miltei helteessä. Urakkana oli tuo kuvassa oleva alue aina tuonne rankakasaan/mesiangervoihin saakka. Kyllä hyvää tavaraa kärrättiin kompostiin. Nauroinkin, että olisi pitänyt laittaa karheelle ja kuivuttua lapottaa jne.
Ihan nostalginen olo tuli tuoksusta eli kun joskus vuonna kuokka ja kirves olen ollut heinänteossa mukana isovanhempieni luona :) Tuosta eteenpäin alkaakin kosteikko ts. puro ja lampi, joten alueella asustelee vesimyyriä. Sheena on ihan kiitettävästi duunannut tuolla pöpelikössä ja kantanut mitä ihmeellisempiä saaliita pihaan!? Kuvassa taitaa sentään olla Shen suussa paperinpalanen tai olisiko koivuntuohta en tiedä. Hiukkasen aina välillä hirvitti, että josko heinikossa on käärmeitä! Mutta ONNEKSI ei niitä kuulemma ole aikoihin alueella nähty. Ihan senkin vuoksi minä kyllä pitäisinkin alueen heinät ja nurmikon lyhyeksi leikattuina!!

Tässä Sheena kovasti mukana pensaiden ja kukkapenkkien siistimisessä, kuumuudesta huolimatta. Donna pysytteli jo tässä vaiheessa visusti unten mailla viileässä tuvassa :) Joka välissä kun kävimme sisällä juomassa, tuo livahti sisään ja asettui sinne maate, joten soimme hänelle sen nautinnon...
Eilen jatkoimmekin talkoita vesisateessa. Se ei tahtia haitannut, oli hyvä keli ottaa mm. pihalle johtava tiemaa vapaaksi ruohomättäistä, sillä sateella ne nousevat sepelistä juurineen ihan vain nyppäämällä.

**
Tänään on "vapaapäivä" ja kotona siivoamisen/pyykkäämisen aika. Koirien kynsienleikkuuta, siistimistä ja jopa punnitsin Sheenan.
Kääk!
Sheena 14 kiloa 700g elämäniloa.
Onkohan se liian vähän tuon ikäiselle colliepenikalle (?)
**

Talkoolaiset

Tänään suunnattiin Muurlaan ystäväni kesän asumattomana ja hoitamattomana olleelle möksälle. (Viime kesänäkin jäänyt jo vähän "retuperälle") Oli kahden ramman naisen ja kahden vauhdikkaan koiran talkoot. Aivan mahtava sää, pilvipoutainen sellainen, oli rehkimiselle, sillä uskonnette millaisessa kunnossa piha oli. Töitä riitti! Kuva on ensimmäiseltä kahvitauolta. Sheena oli liekassa kahvitauot ... Miksikohän? Siksi, että halusimme juoda kahvit mukeista, ei maasta nuollen :) Kuin myös, Sheena sai olla hihnassa viikatteen heiluttelun ajan, turvallisuus syistä. Muuten koirat saivat painella pitkin hehtaarin tonttia sata lasissa ja kyllä ne vaan ottivatkin kaiken irti siitä vapaudesta.

Kattokaa mikä ihanuus!! Harmi, että kukinta oli jo lopuillaan. Se nimittäin kukkii valkoisena, suurin kukkatertuin. IHANA. Keväällä otin siitä alun itselleni ja se on hengissäkin. Luin vaan jostain, että se on hyvin hidaskasvuinen, joten tuskin meikän elinaikana peittää säleikön :(

Se on köynnöshortensia. Tuon täytyy olla kasvanut paikallaan vuosikymmeniä.

Tässä kuva saunaan ja kellariin vievältä alueelta. Melkoista ryteikköä. Pienet koirathan suorastaan "hukkuivat" sinne.... Se oli pakko ottaa ensin viikatteella sitten vasta ruohonleikkurilla.

Taas kahvitauko. Donna käyttää tilanteen hyväkseen ja kiusaa pikkaista. Osa pihan sepelialueesta on paljastunut jo ruohikosta.

Mutta Sheenapa ei pane yhtään pahakseen vaan nauttii tilanteesta :) Näin ne muuten jynttäävät jatkuvasti omalla pihallakin. Tämä on Donnan lempipuuhaa ja Sheena on jo tottunut siihen.

Söpönä odottelemassa vapaaksi pääsyä.

Viisi ja puoli tuntia takana, mutta se ei Sheenan tahtia hidasta. Kuva on epätarkka, mutta siinä She on löytänyt saaliin; hikisen sukan ja sekös pisti vauhtia töppösiin....

Taustalla näkyy heinikosta löytynyt sauna.

Ja toinen sukka saa kyytiä :))

Huomenna jatkamme talkoita, jos päästään sängystä ylös. Innolla odotankin talkoosaunomista ihanassa pihasaunassa. Tänään emme yksinkertaisesti jaksaneet sitä lämmittää ja vettä kantaa...

"Reeta pissii pirahuttaa"

"Reeta pissii pirahuttaa" = Vanha sanonta naistenviikosta tarkoittaen ilmeisesti sadetta ja verrannollinen naisten itkuun sataessa, parhaimman heinänteon aikaan.. tms.

Joo, naistenviikko on meneillään (terveisiä vaan Marketan päiviltä) ja sitä vettä on sitten saatukkin. Soile itkeä pirahuttaa myös, sillä tarkoin varjelemiini omenanrahkileisiin on iskenyt joku tauti? Niitä oli pitkälti toista kymmentä ja nyt koirien harvennuksen jälkeen enää kahdeksan (8)!! Tänään kaiken kukkuraksi huomasin niissä jotain ihme pilkkuja eli en ilmeisesti tänä(kään) vuonna saa satoa ja omppuviiniä niistä:D

Ei ole puutarhurilla helppoa ei. Laatikoissa kasvattamiini salaattiin ja persiljaan erehdyin laittamaan kanankakkarakeita ja mitäpäs teki "karvakorvakaksikko" .. Tonkivat kuin siat siellä laatikoissa, rakeista nautiskellen. Muutenkin Donna on ihan intona salaatin perään ja on ihan kiitettävästi harventanut viljelystäni!!

Mystinen pioni!

Viime syksynä hävitin penkistä ison vanhan pionin. Se oli todella komea, isoine vaaleanpunaisine kukintoineen, mutta laahistui kukkien painosta koko penkkiin ja 1.5 metriä nurmikollekin. Joten päätin hävittää sen. Maahan jäi tietenkin joitain pätkiä niistä ranteenpaksuisita juurakoista ja niimpä tuo nosti nokkaansa keväällä aina uudelleen ja uudelleen, istuttamieni kuunliljojen joukosta, nyppimisestäni huolimatta. Niinpä annoin yhden "tiitin" varttua ja mikä möllykkä siinä on taas päässä! Sehän saablarin sinnittelijä on tehnyt nupun ja alkaa kukkimaan (?) Uskokaa pois, jos nyt teen penkin ja siirrän sen siihen, toivoen näkeväni kuningattaren ensi kesänä.. Ei toivoakaan, ei tiitin tiittiä nousee ylös. Näin se vaan menee.

Koetan muistaa ottaa kuvan kuningattaresta kukassa, sikälimikäli tuo mystinen pioni todella avaa tuon pollukan......

Aurinkoa ja kauniita koiria

Kaunokainen: ikää hitusen vajaa 9 vuotta

Rinsessa: ikää 7 kuukautta

Kaunista järvimaisemaa; Iso-Valkee/Somero

Tänään allekirjoittaneella oli kunnia olla läsnä Lammin r.nly:ssä todistamassa ystäväni Minnan partiksen valioitumista. Aamulla starttasin jo kuudelta matkaan ja omat koirani jäivät kotiin. Salaisissa toiveissamme oli saada Lotalle (Topikan Charlotta) se kolmas serti. Ja kuinkas sitten kävikään. Lotta oli ERI 1, PN 1/SERT ==> FIN MVA ja kaiken kukkuraksi ROP!!

Ihan huippua.

Onnittelut vielä kerran Minna ja Lotta!

Siinä vaiheessa olikin sitten selvääkin selvempää, että päivästä tulee pitkä jäädessämme odottamaan ryhmäkehää... Ei auttanut muuta kuin soittaa: 'mene apuun Tanja-puhelu'! Ja Tanja sitten ystävällisesti kävi ulkoiluttamassa koirani päivällä. Miten kiitollinen olenkaan jälleen kerran avusta Tanjalle. Miten koskaan voinkaan saada korvattua kaiken avun, mitä milloinkin tarvitsen!!??!! Iso kiitos! Päivästä tuli todella pitkä ja aurinko porotti täysillä. Intohimoisena auringonpalvojana meinasin minäkin jo sentään saada auringonpistoksen! Iltasella kotiuduttani kotona odotti Donna päivystämässä tuulikaapissa :) ja sikiunessa nukkuva Sheena keittiössä. Kaikki oli hyvin. Pari vesikuppia tosin siinä jälleennäkemisen riemussa kaatui laminaatille ja siinä meikäläinen sitten heti konttaamaan/luuttuamaan lattioita kuumottavine nahkoineen... :D

Yllä olevat kuvat on eilisillalta ja Iso-Valkeen retkeltä. Telepatiaa... Juuri kun mietin, että koirat on "pöllytettävä" illalla kunnolla, niiden jäädessä tänään kotivahdeiksi, oli Tanjakin kekannut, että lähdetään retkelle. Onneksi jätimme auton jo jonkin matkaa ensimmäisestä tulipaikasta ja kävelimme koirien juostessa vapaina, sillä hienon kesäillan innoittamina paikalla olikin populaa ja koirat joutuivat olemaan makkaranpaiston ajan kytkettyinä. Ilta oli mahtava ja makkara kuin myös Tanjan keittämät kahveet maistuivat! Reilut pari tuntia telmuttuaan kavereiden Duracellit kanssa olikin mulla väsyneitä koiria illalla ja parempi omatunto jättää heidät aamusta kotio.

Duracellien albumiin tullee lisää kuvia perjantai-illastamma Iso-Valkeella. Käy kurkkimassa :)

Hei ... heinäkuuta!

Niin se neljä viikkoa on vierähtänyt, kuin huomaamatta.
Tästä tulee nyt kuukausitiedote :D
Tänään Sheena saavuttaa jo täten 7 kuukauden iän.
Vaa'alle ei olla ehditty, mutta kasvaahan tuo ja myös turkki!!

Kuukausi ollaan vietetty moninaisista säistä nauttien. Mahtavat helteet otettiin melkoisen iisisti aidatulla takapihalla nautiskellen. Koira-aidan pystytyksessä ei sitten yksikään ukkeli tullut jelppaamaan, mutta onneksi Tanja uhrautui ensimmäisenä lomapäivänään avuksi ja se suunnitelma vihdoinkin toteutui. On se niin mukava vaikka on pienikin piha, että koirat voivat olla kanssani siinä nyt ilman hihnoja. Koirat painivat välillä niin, että pelkään piskuisesta omenapuustani niiden muutamankin omenarahkileen putoavan. Toki Sheena yhden jo sieltä nappasikin, muttei se sitten hälle maistunut vaan Donna sai luvan popsia sen. Istutukset on ainakin toistaiseksi saaneet olla rauhassa. Sheena toohottaa omiaan silloin kun Donna on pistänyt stopin riekkumiselle, halutessaan huilata.
Haukkumattomuutta on myös opeteltu ja hyvinhän se menee. Donnalle nyt ohi kulkevat koirat on kauhistus ja tuskin sitä hältä pois saankaan. Arvatkaatten mitä meinasivat naapuruston kakarat tehdä!? Ja tekivätkin, mutta lopettivat kun "hiukkasen" ojensin.Pariin otteeseen ovat tulleet tuon viimeisen, tyhjillään olevan asunnon pihan kautta aidan taakse härnäämään/räkyttämään kuin pahaset rakit. Voi prkl sanon minä ja sanoinkin. Mummu oli lasten kanssa kävelyllä eikä puuttunut asiaan millään lailla. Meinasin kyllä kiertää mummua(kin) korvasta!!!
Kesäsade on mielestäni myös aivan ihana ja silloin nautin metsässä kävelystä. Ja onhan sitä vettäkin tässä nyt saatu ihan kiitettävästi. Ajattelemattomuuttani pelästytin yhtenä iltana Sheenan sateenvarjolla. Hitto kun avasin sen sellaisella automaticnappulalla, eikä Sheena voinut millään tajuta mistä se kahahti, sellainen hervoton laitos mamman pään päälle. En voinut kuin nauraa. Sitä puolustushaluakin tytöstä löytyy kyllä :)
Viime päivät ollaan reissattu ja reissattu. Sheena on hieno retkikoira.
Hienoja koiria molemmat. Olen niin ylpeä heistä!